Ilmanvaihtojärjestelmät
Suomessa käytössä olevat ilmanvaihtojärjestelmät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmät perustuvat erilaisiin toimintaperiaatteisiin ja siksi jokaisella järjestelmällä on omat vahvuutensa sekä heikkoutensa. Ymmärtämällä näiden järjestelmien eroja voit arvioida oman kotisi ilmanvaihdon toimintaa ja lähteä selvittämään miten voit parantaa kotisi ilmanvaihtoa.
Eri ilmanvaihtojärjestelmät esittelyssä
Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu siihen, että lämmin sisäilma nousee ylöspäin ja poistuu rakennuksesta poistoilmahormien kautta. Tilalle virtaa korvausilmaa ulkoa venttiilien, ikkunoiden karmien tai seinäaukkojen kautta. Yleensä raikas ilma johdetaan ensin oleskelutiloihin, kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Niistä se kulkee väliovien alareunoista kohti tiloja, joissa syntyy enemmän epäpuhtauksia, kuten keittiö, WC ja pesuhuone. Näistä ilma poistuu pystysuoria hormeja pitkin vesikatolle.
Järjestelmä toimii parhaiten, kun ulko- ja sisäilman lämpötilaero on suuri. Siksi talvella ilmanvaihto voi olla liian voimakas, mutta kesällä se usein heikkenee ja vaatii lisätuuletusta ikkunoiden kautta. Rakenteen toimivuus riippuu myös hormien korkeudesta, sillä matalissa rakennuksissa vedon synty on heikompaa. Painovoimainen ilmanvaihto on ollut yleinen ratkaisu pientaloissa 1800–1980-luvuilla ja kerrostaloissa 1800–1950-luvuilla. Sen vahvuus on yksinkertaisuus, mutta sen toiminta vaihtelee paljon vuodenajan ja rakennuksen rakenteiden mukaan.


Koneellinen poistoilmanvaihto
Koneellinen poistoilmanvaihto toimii niin, että poistoilmakone tai huippuimuri imee käytetyn ilman pois niin sanotuista likaisista tiloista, kuten keittiöstä, WCä ja pesuhuoneesta. Korvaava ulkoilma virtaa sisään venttiilien kautta yleensä makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, joista ilma kulkee väliovien raoista kohti poistoalueita. Näin sisäilma vaihtuu jatkuvasti, vaikka ulko- ja sisälämpötila olisivat samat.
Järjestelmä eroaa painovoimaisesta ilmanvaihdosta siinä, että sinun ei tarvitse rakentaa jokaiseen huoneeseen omaa pystysuoraa hormia. Ilmanvaihtokone kerää poistoilman keskitetysti ja johtaa sen ulos rakennuksesta. Tämä tekee ratkaisusta toimivan myös matalissa rakennuksissa, joissa luonnollinen ilmanvaihto ei toimi tehokkaasti. Koneellinen poistoilmanvaihto on ollut laajalti käytössä 1960-2000-luvun pientaloissa sekä 1940-2000-luvun kerrostaloissa.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa ulkoilma johdetaan sisään ilmanvaihtokoneen kautta. Ennen kuin ilma päätyy huoneisiin, se suodatetaan ja lämmitetään. Samalla poistoilma kulkee koneen läpi ja poistuu ulos jäteilmana. Näin sisäilman laatu pysyy tasaisena ja hallittuna. Järjestelmässä voidaan hyödyntää lämmöntalteenottoa (LTO), jolloin poistoilman lämpö siirtyy tuloilman lämmitykseen. Tämä vähentää energiankulutusta ja tekee ratkaisusta tehokkaan.
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto löytyy sekä pientaloista että kerrostaloista. Pientaloissa se yleistyi 1980-luvulla, kun taas kerrostaloissa sitä on käytetty jo 1970-luvulta alkaen. Toteutustapa voi olla huoneistokohtainen tai keskitetty. Huoneistokohtaisessa mallissa jokaisella asunnolla on oma kone, kun taas keskitetty järjestelmä palvelee useita asuntoja yhdellä laitteistolla.

Yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät vertailussa
Kolme Suomessa yleisintä järjestelmää eroavat merkittävästi toisistaan toimintaperiaatteiden, energiatehokkuuden, ylläpidon ja asumismukavuuden suhteen. Taulukossa on koottuna niiden keskeiset piirteet.
|
Ominaisuus |
Painovoimainen ilmanvaihto |
Koneellinen poistoilmanvaihto |
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto |
|---|---|---|---|
|
Toimintaperiaate |
Ilmavirtaus luonnollisesti hormien ja lämpötilaeron avulla |
Poistoilmakone poistaa sisäilman, korvaus virtaa venttiileistä |
Kone huolehtii tulo- ja poistoilmasta, usein lämmöntalteenotolla |
|
Energian kulutus |
Ei tarvitse sähköä |
Kuluttaa sähköä puhaltimelle |
Käyttää sähköä, mutta LTO vähentää kokonaiskulutusta |
|
Ilman laatu / suodatus |
Korvausilma ei ole suodatettua |
Korvausilma ei ole suodatettua |
Tuloilma suodatetaan ja usein lämmitetään |
|
Vuodenaikavaihtelu |
Toimii hyvin talvella, heikkenee kesällä |
Ilmanvaihto pysyy tasaisena eri sääolosuhteissa |
Toimii tasaisesti eri vuodenaikoina |
|
Rakennustyyppi / soveltuvuus |
Sopii vanhempiin pientaloihin ja kerrostaloihin |
Toimii myös matalissa rakennuksissa |
Soveltuu moderneihin pientaloihin ja kerrostaloihin |
|
Huoltotarve |
Vähän huoltoa |
Kohtalainen huoltotarve |
Vaatii säännöllistä huoltoa ja suodattimen vaihtoa |
|
Vahvuudet |
Yksinkertainen rakenne, pitkä käyttöikä, ei sähkökustannuksia |
Tasainen ilmanvaihto ympäri vuoden, sopii myös mataliin taloihin |
Erinomainen ilmanlaatu, energiansäästö, lisätoiminnot mahdollisia |
|
Haasteet |
Heikko toiminta kesällä, vaatii korkeat hormit |
Alipaine ja rakenteiden kautta imeytyminen, korvausilman laatu |
Korkeampi ylläpitokustannus, tekninen monimutkaisuus, äänieristysvaatimukset |
Mikä on paras ilmanvaihtojärjestelmä?
Painovoimainen ilmanvaihto on yksinkertainen ja lähes huoltovapaa, mutta sen toiminta vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Koneellinen poisto tasoittaa ilmanvaihdon eri olosuhteissa, vaikka se voi heikentää sisäilman laatua suodattamattoman korvausilman takia. Kehittynein vaihtoehto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Se tarjoaa tasaisen ja hallitun sisäilman laadun sekä mahdollisuuden energiansäästöön, mutta vaatii säännöllistä huoltoa ja on hankintakustannuksiltaan suurin.
